Viisikymmentäkaksi askelmaa.

Erakon majalle ei ole tietä.

Kolmesataaviisikymmentäkuusi suudelmaa

palvelijan pestillä siellä.

Kaksitoista verkkaista kuunnelmaa.

Viisarit liikkuvat vielä.

Neljä virressä muunnelmaa,

eihän

erakko hirressä aikaansa vietä.

takakäpäliensä varassa.

Kevyessä lumiverhossa

salassa.

Värähdellen,

kuin tuulenpuuskassa latvat puiden,

käy jänö umpihankeen uiden.

Katse kiinnekohtaan.

Jokin harmaudessa hohtaa.

Talvipuutarha pensaiden juurella.

Vaaran korkean takana,

suojaisaa suudella.

Mieli,

hyvä sellaisenaan.

Mielihyvä syttyy hellaan. 

A necessary period of silence in  church,

the unfamiliar neighbours on both sides.

The walks into the paths of the craveyard.

A feeling of restfulness

an eternal longing joining in.

The other day was late.

Tomorrow can't wait.

What are we looking for?

An object which melts the tongue,

The cake under the dome.

Where has it gone?

The warm eyes don't

favour nobody above anyone else.

An unclean window doesn't keep on eye on a cleaner.

A white frost draws a cross,

finds the words without a boss.

All the ends are at arm's lenght.

An imagination can make marvelous memories

and  some sense.

Liikkunut hiljaa.

Rauennut vuoteeseen.

Olen luottanut sokeasti.

Ylittäessäni siltaa,

kurkkinut luoteeseen.

Olen luopunut lempeästi.

Kuunnellut iltaa.

Vajonnut kuumeeseen.

Olen itkenyt väkevästi.

Purkaessani pinkkaa,

kadonnut murheeseen.

Olen iloinnut elävästi.

Pakatessani rinkkaa,

suunnannut uudelleen.

The colours walked away silencing me.

No decorated Christmas tree.

The very best friend has gone.

Bow-wow.

He was tired

and his voice sounded sleepy,

He moved silently.

Strangely still.

An empty place.

Quiet.

It's painful.

The water runs down my cheeks.

The dust makes me weak.

The sticky fingers buttoned the coat.

Why on earth, I thought to myself,

the ghosts are so well dressed.

Although the weather is worsening,

it's not so cold out there.

Why not

by trial and error

can't come the heroe?

Is the snowflakes' fall

some kind of surviving?

Why to play that ”angel dust hiding”?

But not in your way.

You came to see,

but you will never know me.

What have I been through?

Didn't I tell you?

It might be a written description.

Or an old song's renovation.

No one can put the clock back.

The history doesn't lack.

Kumpa osaisi unohtaa,

mitä ei halua muistaa.

Ja kykenisi muistamaan

unohtamansa.

Mikä on tämä ansa,

ketä luulee palvelevansa?

Korkeita huippuja.

Alhaalla rotko.

Luja ja heikko.

Toiveissa notko.

Maailma ulkoilee.

Mutta ei muista,

kuinka se voi.

Mielenliikutuksen tasaantumiseen

saakka

on hirmumyrsky

kivulias taakka.