Ah, muistatko sunnuntaita,

kesäpäiviä, marjamaita?

 

Kun valo hirsiseinää valkaisi,

se yön katkaisi.

 

Katkaisi nätisti härnäten,

hirrellä tummalla leikiten.

 

Pärekatolla jos aamusade;

oli tilkittävä pärevaje.

 

Kaste karkasi poskilta kaulaan.

Maata ravitsi vehnästä kauraan.

 

Mutt’ aamu valkeni paistaen aina,

lapsikesäisin, sunnuntaina.

 

Muistatko sunnuntaita,

päivää seuraavaa lauantaista?