tiistai, 16. syyskuu 2014
Kallion kielekkeellä,
korkealla jyrkänteellä,
yksin tykin kuulana.
Napakka tuulenvire pieksii kipeästi kasvojani.
Maanista makeaa jyrkkä kuilu himoaa.
Hyytävän sadesään sisään jään.
Paleltaa.
Tuskin jaksan enempää.
Sapettaa; huudan vaan.
Uskon, toivon, rakastan.
Eikä riitä?
Hiiskahda ei kaikukaan.
Korpeaa.
Ypöyksin korvessa, jyrkän kuilun vankina.
Pidin tätä blogia vuosien 2014-2016 aikana. Johtoajatukseni oli, jos tunne on hyvä, ryhdy toimeen. Runot ovat tajunnanvirran tuotosta. Iloitsen, että sain kirjoittaa. Yllätyin, että runoja syntyi myös englanniksi ja ruotsiksi. Jatkan kirjoittamista muualla. Ehkä jonain päivänä palaan blogini pariin toisaalla, toisella teemalla.
Kommentit