Pakkaslumet vaaroilla,

rannan kivet aalloilla,

sävelteitä äänittävät,

äänetöntä määrittävät.

 

Pentukissa käpälänsä kastaa,

lumeen arastellen,

kotioven rappusilla,

ykseyttä hämmästellen.

 

Ampaise ei juoksuun.

Vastaa talven tuoksuun.

Omituinen tunne kisun valtaa.

Emo pennun sisään kantaa.