sunnuntai, 16. marraskuu 2014
Miten sitä onkaan nuorena niin kaunis, niin suloinen, niin viaton?
Kuvissa varsinkin.
Siihen saakka mitään aikaa ollutkaan.
Jossain välissä tiimalasi kääntyy. Missä?
Yht'äkkiä ihminen ikääntyy.
Totuus katsoo peilistä.
Eikä kelpaa enää minnekään, mihinkään eikä kenelläkään.
Jäljelle jää vain toivo, jos sitäkään.
Pidin tätä blogia vuosien 2014-2016 aikana. Johtoajatukseni oli, jos tunne on hyvä, ryhdy toimeen. Runot ovat tajunnanvirran tuotosta. Iloitsen, että sain kirjoittaa. Yllätyin, että runoja syntyi myös englanniksi ja ruotsiksi. Jatkan kirjoittamista muualla. Ehkä jonain päivänä palaan blogini pariin toisaalla, toisella teemalla.
Kommentit