Aivan kuin kuoren alla olisi jokin,
syvempi,
jokin suurempi,
korkeampi.
Jokin elävä,
kuolematon,
jokin, josta selvää saatava on.
Sillä ei ole nimeä,
eikä se hengitä,
luulen mä.
Mutt’ se on koko
elämä,
ja sen hedelmä.
sunnuntai, 16. marraskuu 2014
Aivan kuin kuoren alla olisi jokin,
syvempi,
jokin suurempi,
korkeampi.
Jokin elävä,
kuolematon,
jokin, josta selvää saatava on.
Sillä ei ole nimeä,
eikä se hengitä,
luulen mä.
Mutt’ se on koko
elämä,
ja sen hedelmä.
Pidin tätä blogia vuosien 2014-2016 aikana. Johtoajatukseni oli, jos tunne on hyvä, ryhdy toimeen. Runot ovat tajunnanvirran tuotosta. Iloitsen, että sain kirjoittaa. Yllätyin, että runoja syntyi myös englanniksi ja ruotsiksi. Jatkan kirjoittamista muualla. Ehkä jonain päivänä palaan blogini pariin toisaalla, toisella teemalla.
Kommentit