On ihmisiä.

Ja on ihmisiä.

 

Karsinoissaan vaahtoavat,

jätöksensä jälkeensä jättävät,

lokaansa ulosmättävät.

 

Egoansa ruokkien,

maaperäänsä kuokkien

ämmät ja äijät käyvät,

loppuunsa saakka päivät.

 

Hyvä pieru ei haise,

se tuoksuu,

vaikk' ois paise.

Ihmistä ei itseltään pelasta mikään,

menipä hän länteen tai itään.

 

On vain ihmisiä.

Onneksi meillä on koiria, jotka pelastavat

meidät itseltämme!