Haudattu ammoisina aikoina,

syvään.

Kirottu taikoina.

Paluuta ei kylään.

 

Lapsuusmaailma;

kuinka ovela!

Toinen jalka siellä,

 toinen ovella.

 

Kaksi vastakohtaa,

taian ääreen johtaa.

Mitään mainita ei ääneen.

 

Lopulta sinne palaavat.

Yhtyvät suistot.

Syvästi halaavat.

Eheytyvät muistot.

 

Metsittynyt metsäpolku,

saostunut humus.

Aika virkkaa

sukkelaan,

ammoisessa sumuss’.