Hiilenmustaan valkoisella piirsin enkelin, kehystin sen kyynelin.

Ilmaan lapsosia piirtyi kaksi; tyttö vähäpukeinen, poika kitukasvuinen.

Parketilla kiiltävällä leikkii lapsipari toinen. Hohtavat heill’ hopeat,

valkoiset pääll’ pellavat, runsaat kaikki tarjonnat.

Ilmaan lapset jäivät, ilman turvaa. Joka hetki, heitä joku surmaa.

Parketilla toiset, priimuksina, sinisillä silmillänsä hurmaa.