Eino Leino, Liperistä
”Mustatukkainen, iloinen ja hyvin kohtelias mies, kyllähän sellainen mies runottarille kelpaa.” Näin oli Mustos-suvun vanha isäntä kuvannut Eino Leinoa tämän käydessä nuorena ylioppilaana isänsä syntymäkotia katsomassa.
Eino Leinon suku polveutuu suoraan alenevassa polvessa Liperin Kiiessalon Mustolasta.Einon isä oli alkujaan Mustonen, mutta vaihtoi sukunimensä joko paremman naimaonnen toivossa tai turhamaisuudesta ruotsalaisia seurapiirejä miellyttääkseen. Veljeksistä vanhin Oskar, joka syntyi Liperin Mustolassa, ja joka teki leipätyönsä kansakoulujen tarkastajana, otti myöhemmin käyttöönsä isänsä entisen sukunimen.
Eino Leinon isä, maanmittari Anders Lönnbohm Liperistä ja äiti Anna Emilia Kyrenius Sortavalan maalaiskunnasta Tuokslahdesta, vihittiin syyskuun 10 päivänä vuonna 1854 avioliittoon Viipurissa. Vihkimisen jälkeen nuoripari asui vuodesta 1854 vuoden 1857 heinäkuuhun saakka sulhasen kotitalossa Liperin pitäjän Kiiessalon Mustolassa. Liperistä Anders ja Anna Emilia muuttivat pienen Oskar poikansa kanssa Kajaaniin, ja sieltä Paltamoon Hövelön taloon.
Armas Einar Leopold eli Eino Leino syntyi heinäkuun kuudes päivä vuonna 1878 yhdeksänlapsisen perheen kuopukseksi.
Toukokuussa 1897 Eino lähti Helsingistä Karjalaan, Ilomantsiin. Hän jäi junasta pois Tohmajärven asemalla, josta jatkoi jalkaisin Ilomantsiin päin. Karjalainen puhetapa kuulosti Leinosta käsittämättömältä. ”Akkojen puheesta ei päässyt ollenkaan päästä kiinni. Se meni kuin porokattila,” oli Leino kertonut. Ukkojen puheesta hän oli jonkun tolkun ottanut. Karjala jätti runoilijaan jäljet; primitiivinen väestö ja koskematon luonto herättivät hänen oman karjalaisverensä.
Samalla reissulla Eino Leino kävi Liperissä isänsä ja esi-isiensä mailla. ”Oudolta tuntuukävellä näitä maita, joita isä lapsena on tepastellut, ja vielä oudommalta ajatella, miten paljon suku yhdessä polvessa on voinut muuttua.”
Liperin ja Mikkelin laulujuhlien kautta runoilija matkustaa Otto Mannisen luo Kangasniemeen. Kangasniemestä tuli Leinolle paikka, jossa runoilija sai ystävyyden, ymmärryksen ja työtoveruuden lisäksi osakseen luonnonhiljaisuutta, rauhaa ja lepoa.
Asiaan vihkiytymättömälle, runoilija Eino Leinon ja Mustos – suvun (Liperin Kiiessalon sukuhaaran nro 11) sukulaisuussuhde tuli täytenä yllätyksenä. Mustosen suvussa tämä toki tiedetään. Jokainen Mustoseksi itsensä tunteva ja tunnistava lienee itsestään pienen Leinon löytänyt. Ja miksei suurenkin?
Eino Leinon isä on syntynyt Liperissä. Mitä mahtavaa mainosta leipäpitäjälle. Mitä kuuluu Mustolaan nykyään? Saammeko tänne Karjalan Liperiin Mustolan, kuten etelässä Tuusula sai Ainolan?
”Aika vieri, vuodet vaihtui, muuttui maailman menokin. Jo sakeni savu pyhäinen, jo kilisi kirkonkellot, pirskui jo vesi vihitty perillä pimitetyillä, Karjalan sydänsaloilla.” (Säe runosta Sininen risti, Eino Leinon Helkavirsistä).
