Kuuntelen viisareiden vikitystä, tiktak, tiktak, tik.

 

Kaunista hiljaisuutta, aikaa raameissa.

Elämä pramea parempaa?

 

Kuuntelen kellojen tikitystä kitkat, kitkat, kit.

Yksi kello keittiössä, toinen olohuoneessa, kolmas peilistä katsottuna viistossa oikealla.

Kaikki käyvät, eteenpäin, paitsi tämä kolmas.

Se kolmas kulkee samaa rataa, mutta valtavirtaa vastaan se haraa.

 

Hiljaista kauneutta, ajan vaadetta.

Luonto luo, laskee, Luojan huomaan aikanaan kunkin tuo.

 

Hiljaisuuskauneutta ajatonta.

Vain kolmas kello käy. Tak, tik, tak, tik, tak.