tiistai, 4. lokakuu 2016
Du hade inte tid att vänta.
Or tyckte du synd om mig?
Småningom komde jag att glömma.
Allt.
Och försökte somna.
Ändå vaknade jag mitt i natten och sade,
jag vill se dig.
Tills jag släppte upp alla rullgardiner.
Du försvann.
Det var rösten av en annan värld.
Du hade inte något namn.
Pidin tätä blogia vuosien 2014-2016 aikana. Johtoajatukseni oli, jos tunne on hyvä, ryhdy toimeen. Runot ovat tajunnanvirran tuotosta. Iloitsen, että sain kirjoittaa. Yllätyin, että runoja syntyi myös englanniksi ja ruotsiksi. Jatkan kirjoittamista muualla. Ehkä jonain päivänä palaan blogini pariin toisaalla, toisella teemalla.
Kommentit