tiistai, 16. joulukuu 2014
Kehonkielikin on kieltä,
kieltä laulu lintusten.
Kieli kivillä ja tiellä,
kieli äänetön on siellä.
Tuli tuulen lailla kielii, mennä minne meili mielii.
Käden jäljen kieli, vastaanottajalle viesti.
Kieli käden, ystävä ja tuki,
niin siin’ luki.
Pidin tätä blogia vuosien 2014-2016 aikana. Johtoajatukseni oli, jos tunne on hyvä, ryhdy toimeen. Runot ovat tajunnanvirran tuotosta. Iloitsen, että sain kirjoittaa. Yllätyin, että runoja syntyi myös englanniksi ja ruotsiksi. Jatkan kirjoittamista muualla. Ehkä jonain päivänä palaan blogini pariin toisaalla, toisella teemalla.
Kommentit